Kodiak - Izhut Bay
Viiden satamassa vietetyn päivän jälkeen olimme valmiit lähtemään jälleen liikkeelle. Vaikka sääennuste lupasi ehkä hieman liian kovaa tuulta leppoisaksi tarkoitetulle kesäpurjehduksellemme, irrotimme köydet torstaiaamuna ja lähdimme tankkauksen jälkeen kohti Afognakin saarella sijaitsevaa Izhutinlahtea.
Tuuli oli ennusteen mukaisesti 25-30 solmua idästä, ja purjehdimme 8-9 solmun nopeudella noin 30 mailin päässä olevaan Saposanlahteen, joka sijaitsee Izhutin perukoilla. Lahden aukolla tuuli loppui lähes kokonaan, ja ankkuroimme Saposan pohjukkaan täysin tyynessä lohien hypellessä veneemme ympärillä.
Olemme nyt olleet ankkurissa viisi päivää odottamassa sään paranemista. Sääennuste on 30-40 solmua koillisesta keskiviikkoon saakka, siis täysvastaista ajatellen Prince William Soundiin menoa. Lahteen on tullut meidän jälkeemme myös kaksi kalastusalusta suojaan pahalta keliltä. Jatkuvasta sateesta huolimatta näkyvyys on onneksi ollut ajoittain sen verran hyvä, että olemme voineet seurata veneestä käsin rantojen elämää.
Saapumispäivänämme läheiselle sorapengermälle ilmestyi kaksi nuorta karhua, jotka olivat ilmeisen hämmästyneitä nähdessään veneemme. Rohkeampi karhuista lähti tulemaan kohti rantaa, mutta kun toinen sai yhtäkkisen paniikkikohtauksen, senkin rohkeus petti, ja molemmat karhut syöksyivät peräkanaa pensaikkoon.
Olemme ajelleet lahdella nyt erinomaisen hyvin toimivalla 15 hv perämoottorillamme ja eilen kävimme jopa laskemassa katkarapumerran. Odotukset tosin eivät ole kovinkaan korkealla; vesi on täällä aivan liian lämmintä ja matalaa. Olemme käyneet myös katsastamassa neljän lahteen laskevan lohijoen tilanteen ja todenneet sen erinomaisen hyväksi. Kaikkien jokien edustalla parveili runsaasti lohia odottamassa ylävettä, jolloin ne pääsisivät jokeen kutemaan. Ikävä kyllä kutulohet eivät jää kuin vahingossa mihinkään muuhun pyyydykseen kuin verkkoon, jota meillä ei valitettavasti ole. Mutta onneksi meillä on pakastimessa Viciltä saamamme punalohi ja jääkaapissa Martyn antama savulohi. Mitä olemmekaan sanoneet ystävistä!
Jostain syystä Saposanlahti on ehdottomasti meduusarikkain paikka, jossa olemme milloinkaan ankkuroineet. Meduusojen kiistattomasta kauneudesta huolimatta ainakin me tulisimme varsin hyvin toimeen ilman niitä. Eilen yksi jättimeduusoista löysi tiensä generaattorimme merivesisuodattimeen ja tukki sen täysin. Pekka joutui puhdistamaan suodattimen pariinkin otteeseen ennen kuin hän sai kaiken liman poistettua ja generaattorin taas toimimaan.
Joka-aamuinen rantojen kiikarointi oli eilen erityisen antoisaa. Meitä lähinnä olevalla rannalla oli kaksi peuraa, ja käännettyämme kiikarimme kohti Saposan pohjukkaa näimme kolme karhua. Hetken kuluttua pensaikosta ilmestyi vielä neljäs muita hieman kookkaampi karhu eli paikalla oli emo kolmen lähes aikuisen pentunsa kanssa. Emme antaneet sateen häiritä, vaan seurasimme karhuperheen taivallusta alaveden paljastamaa rantaa pitkin sekä kiikarin että kameran linssin läpi.
Saposan mielenkiintoisesta rantaelämästä huolimatta, odotamme innolla matkan jatkumista. Kuunneltuamme iltapäivän säätiedotuksen (National Weather Service) päätimme nostaa ankkurin huomenna heti aamiaisen jälkeen. Jos emme tuulen takia pääse purjehtimaan suoraan Prince William Soundiin, jäämme odottamaan parempaa säätä johonkin Kenain niemimaan lahdista.
No comments:
Post a Comment