Seward
Riitta lähti pariksi viikoksi Portugaliin pakkauspuuhiin. Saimme Kathyn auton lainaksi lentokenttäkuljetusta varten, mutta matka keskeytyi valitettavasti jo vajaan 40 mailin päässä Sewardista tuulettajanremmin tukipyörän irrottua. Onni onnettomuudessa oli se, että saimme yhteyden Kathyyn ja Viciin, jotka riensivät apuun. Kathy ajoi Riitan pikavauhtia lentokentälle, ja Vic järjesti Pekan kanssa auton hinauksen takaisin Sewardiin.
Sareman vajaa miehistö vietti ensimmäisen viikon läheisessä Thumb Coven ankkurilahdessa. Sää oli koko ajan mitä parhain, aurinkoista ja tyyntä, ja istumalaatikko sai tänä aikana uuden maalikerroksen ja kansi paikkamaalattiin. Lohta ei vielä tullut, vaikka paikalliset optimistit kovasti yrittivätkin.
Pekka ja Latte palasivat hyvissä ajoin ennen Riitan paluuta Sewardiin seuraamaan Mount Marathon -vuoren juoksukilpailua ja itsenäisyyspäivän ilotulitusta, joita kumpaakin saattoi seurata mukavasti suoraan veneeltä. Loppu odotusaika kului sivukajuutan uutta patjaa ommellessa.
Pekka lainasi taas Kathyn nyt korjattua autoa ja lähti hakemaan Riittaa Anchoragen lentokentältä. Matka keskeytyi kuitenkin jälleen kerran auton rikkoutumiseen (nyt meni jarrut), mutta onneksi tämä tapahtui ollessamme vielä Anchoragessa. Tällä kertaa soitimme paikalliset ystävämme Helenin ja Charlien apuun. Charlie järjesti auton hinauksen korjaamolle ja toimi kuskinamme, ja Helen selvitti, mistä saisimme vuokrattua auton mahdollisimman edullisesti. Niin se vain on että "Hädässä ystävät tunnetaan!".
Lohi on nyt todenteolla alkanut nousta jokiin. Jo viime viikolla King (Chinook, Tyee, Blackmouth) nousi Resurrectionin lahdelle, ja nyt Sewardin keskustan pikku joissa on sankoin joukoin Sockeye (Red) -lohia. Hankkimamme kalastusluvat (huom. meillä on kummallakin omamme) eivät jostain syystä oikeuta King-lohen kalastukseen, mutta Silveriä (Coho), Chumia (Dog, Keta, Calico) ja Pinkiä (Humpy) sekä tietysti Sockeyeta saamme kalastaa vapaasti. Kaikki kynnelle kykenevät kalastusalukset ovat nyt pyynnissä, ja uistimen veto on huipussaan. Halibut (ruijanpallas) -saaliit olivat kauden alussa varsin vaatimattomia ja kalat pienikokoisia, mutta nyt näyttävät sekä saaliit että kalan koko kasvaneen. Sataman polttoaineasemalla oli viikonloppuna katkeamaton jono. Lähes veneessä kuin veneessä on 2 x 250 hv perämoottorit, joten tankkaustarpeen ymmärtää.
Odotellessamme viestiä autokorjaamolta vietimme retkipäivän ja kävimme vuokra-autolla tutustumassa läheiseen Exit Glacierin jäätikköön, joka kutistuu ennätysvauhtia ilmaston lämpenemisen seurauksena. Ajoimme myös Sewardin molemmat tienpätkät, joista toinen seuraa noin viisi mailia lahden länsireunaa ja toinen seitsemisen mailia sen itäreunaa. Itäisen tien päässä on lähes autio telakka ja osavaltion vankila, läntinen tie päättyy leirintäalueeseen.
Eilen saapui samaan laituriin puolalaisvene Lady Dana 44. Vietimme hauskan illan muistelemalla viime kesän seikkailujamme Koillisväylällä. Puolalaiset jatkavat täältä kohti Luoteisväylää, jonka purjehtiminen ei viime vuonna onnistunut väylän jäädyttyä umpeen normaalia aikaisemmin. Me sen sijaan palaamme liiankin pitkäksi venähtäneen maissaolon jälkeen takaisin Katmain karhumaille!
No comments:
Post a Comment