Saturday 24 May 2014

24.5.2014

Seward - Kodiak


Purjehduskautemme alkoi tavalliseen tapaan veneen ja varusteiden kunnostuksella. 


Siihen oli varattu aikaa parisen viikkoa, joka riitti erinomaisesti. Sarema oli talvehtinut hyvin ja Alaskan sääkin oli suosiollinen. Ja tuskin voimme koskaan kiittää riittävästi paikallisia ystäviämme saamastamme avusta. Sarema saatiin veteen 6.5. ja Riitta ja Latte saapuivat 9.5. Muutaman päivän sopeutuminen aikaeroon riitti ja pääsimme ruokahankintojen ja tankkauksen jälkeen 14.5. ensimmäiselle legillemme, noin 8 merimailia Thumb Coven ankkuripaikkaan.


Tämän jälkeen merijalkojen löytyminen ei kestänyt pitkään, nostimme ankkurin jo 15.5. aamupäivällä. 
Ankkuroimme iltapäivällä Taz Basin lahteen, 59. 39,204N, 149. 49,023W, joka tunnetaan myös nimellä "Hole in the Wall". Paikka on nimensä veroinen, aukko kalliossa ja sen takana tilaa hädin tuskin neljälle veneelle.


Nyt ei onneksi ollut muita. Sää pysyi edelleen tyynenä ja aurinkoisena. Sumu oli paksua koko seuraavan aamupäivän, ja koska kiirettä ei ollut, päätimme jäädä ankkuriin vielä yhdeksi yöksi.


Seuraavana aamuna moottoroimme kahden tunnin matkan päähän Northwestern Lagooniin, 59. 43,239N 149. 57,672W. Ankkuripaikkaan voi saapua ja sieltä lähteä vain ylävedellä ja silloinkin kölin alla on hyvin niukasti vettä.


Muutama valas oli sisäänajossa ruokailemassa, Lagooniin mennessä ohitimme kymmeniä merisaukkoja, ja rannalla asteli yksinäinen susi. Vietimme Lagoonissa kaksi yötä.


Nostimme ankkurin 19.5. heti yläveden jälkeen käydäksemme ensin Norhtwestern Fjordin jäätiköillä. Olimme olleet siellä kuusi vuotta sitten ja halusimme "päivittää" näkemyksemme. Kohtasimme varsin surullisen näyn.


Jäätiköt olivat sulaneet entisestään. Lahden pohjukassa oleva suurin jäätikkö Northwestern Glacier oli myös surkastunut selvästi, eikä sen edessä enää ollut jäälauttoja, joilla viime käyntimme aikana oleili kymmeniä kirjohylkeitä.


Poistuimme lahdelta lähes alavedellä vuonon edustan moreenin yli. Virtaukset olivat reippaita, mutta vettä oli koko matkan vähintään 7 metriä.


Vaikka sääennuste oli erinomainen, valitsimme seuraavaksi ankkuripaikaksemme Thunder Bayn, suojaisan lahden pohjukan, 59. 34,957N 150. 10,819W. Ajoittain koimme williwaw-tyyppisiä tuulia, jotka saattavat nousta hetkessä jopa 100 solmuun ja kuolevat lähes saman tien. Ankkurimme pito tuli jälleen kerran testatuksi.


Jatkoimme aamulla  McArthur Passin kautta vanhaan tuttuun Tonsina Bayn ankkuripaikkaan, edelleen tyynessä moottoroiden. Ankkuroimme iltapäivällä paikkaan 59. 18,269N 150. 56,958W.


Seuraavana iltapäivänä lähdimme kohti Kodiakia ja moottoroituamme läpi yön täysin rasvatyynellä merellä pudotimme ankkurin 23.5. Izhut Bayn Saposan lahden pohjukkaan 58. 16,035N 152. 14,847W.